Miksi työharjoittelijalle kannattaa maksaa palkkaa? Moni työnantaja saattaa kysyä tätä itseltään. Syitä on monia, joita työnantajan kannattaa ottaa huomioon harkitessaan harjoittelijan ottamista, ja hänelle mahdollista korvausta miettiessään.
Harjoittelusta korvauksen maksaminen asettaa lähtökohtaisesti työnantajan ja harjoittelija ammatilliseen suhteeseen, joista molemmat saavat jotain ja ovat vastuussa toisilleen. Se osoittaa arvostusta työntekijää kohtaa sekä herättää puolestaan kunnioitusta ja vastuuntuntoa työnantajaa kohtaan. Palkan maksaminen työn tekemisestä on ylipäätään yhteiskunnan kulmakiviä, tätä viestiä puoltaa myös TES. Ammattiliitot ovat myös samoilla linjoilla, esimerkiksi Akavan linjaus on että “korkeakouluharjoittelusta pitää saada vähintään työssäoloehdon täyttävää palkkaa ainakin silloin, kun opiskelija tekee jo kertyneellä osaamisella työnantajalle tuottavaa työtä. ”
Palkattomalla ja palkallisella työharjoittelulla on myös käytännön eroja.
Jos työnantaja ei tahdo maksa työharjoittelusta palkkaa, harjoittelua voidaan pitää luonteeltaan työhön tutustumisena. Tällöin harjoittelun ei tulisi sisältää vaikeita itsenäisesti suoritettavia työtehtäviä. Mikäli harjoittelijalta toivotaan vahvaa ammatillista osaamista ja panosta tulisi myös korvauksen heijastella sitä mitä tekijältä odotetaan.
Kilpailukykyisen palkan maksaminen kaikille työn tekijöille alalla, myös työharjoittelijoille, estää kilpailun vääristymistä, joka palvelee koko kenttää. Varsinkin tietyt alat, kuten luovat alat, joilla toimii lukuisia pieniä toimijoita, tarvitsevat yhteisiä pelisääntöjä, jotka tukevat alan tervettä kilpailua.
On siis paljon syitä, niin eettisiä kuin käytännön syitä, tarjota harjoittelijalle korvaus tehdystä työstä. Useat opiskelijat saavat opintojensa ajalta opintotukea, joka jatkuu työharjoittelunkin aikana, riippuen korvauksen suuruudesta. Korvaus on aina sovittavissa tapauskohtaisesti ja jonkin sortin palkkion toteuttaminen on molemmille osapuolille niin sanottu win-win.